Keskustelu ei riitä. Tieteidenvälisen tiedon luominen vaatii myös keinoja työskennellä yhdessä tarkkojen käsitteiden kanssa. Vaikka BCDC-tutkimusyhteisömme viiden tieteenalan tutkijoiden tutkimusaiheet pyörivät uusiutuvien energialähteiden, -markkinoiden ja -teknologioiden ympärillä, yhteistä kieltä on välillä töisevää löytää.

Olemme tutkineet vuorovaikutusta ja viestintää BCDC-hankkeessamme jo vuodesta 2015 alkaen. Kiinnostuksemme kohteena on muun muassa se, miten viestintä ja vuorovaikutus kehkeytyvät tukemaan tutkijoiden toimintaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Empiriaamme ovat synnyttäneet muun muassa BCDC Energia -yhteisömme kokoontumiset, joissa ilmenevää viestintää ja vuorovaikutusta olemme analysoineet aina yksittäisistä keskusteluista pidempiin vuorovaikutusketjuihin.

Kun tutkijat tapaavat kasvokkain, juttu luistaa. Yhteisiä tavoitteita ja ratkaisuja voi löytyä helpostikin. Vaikuttaa siltä, että eri tieteenalojen tutkijat ovat näissä keskusteluissa aika hyvin samalla kartalla, ymmärtävät toistensa tutkimusten ja niiden tulosten järjen, osaavat kysyä tarkennuksia ja kehittää kuulemansa pohjalta yhteyksiä omiin teemoihinsa. BCDC Energian yhteisissä tapaamisissa ja workshopeissa siis keskustellaan – puhutaan yhteisistä asioista. Tapaamisissa löydetään yhteisiä tutkimuskysymyksiä, joita on lähdettävä ratkaisemaan sekä hahmotetaan eri tieteenalojen tutkijoiden tehtäviä näiden kysymysten ratkaisemisessa. Myös energiasääennusteen kehittäminen ja keskustelut virtuaalivoimalasta pohjaavat tällaiseen vuorovaikutukseen.

Leikkimään

Keskustelu siis toimii ja elää kasvokkaisissa tilanteissa monitieteisesti. Kun tarkastelemme käytyjen keskustelujen etenemistä varsinaiseen yhteiseen tutkimuksen tekemiseen, huomaamme, että haasteita riittää. Täsmällisemmät käsitteiden määrittelyt, niiden taustalla olevat oletukset sekä tutkimuksen toteuttaminen vaativat usein kasvokkaista keskustelua jäsentyneempää ja huolellisempaa vuorovaikutusta. Tutkimuksen tekeminenhän on ennen kaikkea keskustelua aiemman tutkimuksen, tiedonlähteiden ja aineiston kanssa sekä näiden kautta.

Käsitteiden tarkkuuden ja spesifisyyden ankkuroiminen monitieteiseen vuorovaikutukseen on haaste, johon olemme BCDC:ssä törmänneet. Tietojohtamisen ja vuorovaikutuksen tutkimusryhmässämme ryhdyimmekin ratkaisemaan haastetta kaikki tutkimusryhmät osallistavalla terminologiatyöllä yhteisen tietoperustan kehittämiseksi.

Terminologian kehittäminen tapahtui vaiheittain. Ensiksi keräsimme hankkeen johtavien tutkijoiden aiempien vuosien tutkimuksessaan käyttämiä keskeisiä käsitteitä. Näin meille selvisivät ne käsitteet ja termit, joita hankkeessa tehtävässä tutkimuksessa käytetään. Vuonna 2016 laajensimme terminologiatyötä koko yhteisöön (ks. Huotarin ja Tuomelan blogipostaus). Tutkijat keskustelivat termeistä yhdessä ja määrittelivät niitä ensin itsekseen yhteisön Basecamp-projektinhallinta-alustalle ladattuun Excel-taulukkoon. Tämän jälkeen tutkimusryhmät omissa kasvokkaisissa tapaamisissaan tarkensivat käsitteenmäärittelyjä ja viitteitä annettujen selkeiden Excelin täyttöohjeiden mukaisesti. Puhtaan energian tutkimuksen terminologia (engl. Clean Energy Research, CER) julkaistiin Tieteen termipankissa vuonna 2017. Terminologiatyössämme rakensimme siltaa tieteellisen, tarkan tiedon ja keskusteluiden välille. Samalla rakentui englannin- ja suomenkielinen terminologia yhteisön sisäiseen, mutta myös laajempaan kansalliseen – jopa kansainväliseen käyttöön.

Leikki jatkuu

Puhtaan energian tutkimuksen eli CER-terminologian kehittämisessä on ollut haasteensa. Työskentely Exceleiden kanssa ei aina ollut omiaan lisäämään iloa ja innostusta – tehtiinhän terminologiatyötä muiden kiireellisten töiden ohella. Toisaalta tuskailut Exceleiden ja terminologian määrittelysääntöjen kanssa edistivät vuorovaikutusta ja kehittivät yhteishenkeä jo itsessään.

Terminologiatyön tutkiminen on innostavaa sekä uuden tiedon luomisen että vuorovaikutuksen näkökulmista. Tutkimme terminologian kehitysprosessia ja siitä löytyviä tieteidenvälisen tiedon luomisen kehittämistapoja ja -välineitä edelleen. Sovellamme tutkimuksessa H.G. Gadamerin leikin käsitettä, jonka kolme ulottuvuutta muodostavat perustan etnografiselle, osittain autoetnografiselle, tutkimuksellemme. Leikin käsitteen avulla pääsemme tarkastelemaan uuden tiedon luomisen kokemuksellista ja käsitteellistä ulottuvuutta niin, että yhdessä tekemisen ilo ja toisaalta tekemisen vakavuus tulevat ymmärrettäviksi.

Tutkimus on hedelmällistä, sillä tuloksemme nostavat esiin kasvokkaisen vuorovaikutuksen kokemuksellisuuden, järjestelmällisyyden ja tavoitteellisuuden, mutta myös sääntöjen merkityksen käsitteiden yhteisessä määrittelytyössä. Toivomme tulostemme rohkaisevan tutkijoita tieteidenaloja yhdistävään keskusteluun ja vuorovaikutukseen, joka pyrkii päämäärätietoisesti uuden, tieteidenvälisen tiedon luomiseen.

Kirjoittajat:

Anna Suorsa
tutkijatohtori
anna.suorsa(a)oulu.fi

Maija-Leena Huotari
professori, BCDC-konsortion varajohtaja, vuorovaikutusvastaava
maija-leena.huotari(a)oulu.fi

Suorsa ja Huotari työskentelevät BCDC Energian Vuorovaikutus -tiimissä.