Älykäs sähkömittaus tuottaa tarkkaa tietoa sähkönkulutuksestamme, mutta miten me kuluttajat päädymme seuraamaan omaa kulutustamme ja jopa muuttamaan sitä? Informaatio-ohjauskokeilu Porvoon Energian asiakkaiden parissa tarjoaa runsaasti uutta, hyödynnettävää tietoa tämän kysymyksen ratkaisemiseksi.

 

Nykyisin pitkälti kaikissa suomalaiskodeissa on älymittarit mittaamassa sähkönkulutusta. Samaan aikaan yleistyy näiden mittaustietojen ja laskutuksen digitalisoituminen. Energiayhtiöiden kuuluu jo lainkin mukaan tarjota sähkönkulutustiedot ilmaiseksi asiakkailleen. Näin ollen energiayhtiöt tarjoavat asiakkaalleen mahdollisuuden seurata tuntikohtaisia kulutustietojaan joko nettisivulla tai mobiilisovelluksessa.

BCDC Energia -hankkeessa selvitimme vastikään sähkönkulutuksen seurantapalveluiden käyttöä lisääviä ja vähentäviä seikkoja sekä informaatio-ohjauksen vaikuttavuutta. Toteutimme tutkimuskokonaisuuden tiiviissä yhteistyössä Energiaviraston, Motivan ja Porvoon Energian kanssa. Tutkimme satunnaiskokeiluna, luotettavan tutkimusasetelman avulla[1], vaikuttaako informaatio-ohjaus Porvoon Energian asiakaskotitalouksien sähkönkulutukseen. Tarjosimme informaatio-ohjausta sekä sähköpostikirjeiden energiansäästövinkkeinä että Porvoon Energian ”Energiani”-sähkönkulutuksen seurantapalveluna. Testasimme myös ko. palveluun kehitetyn vertailutyökalun toimivuutta. Työkalun avulla kuluttajat saattoivat vertailla omaa sähkönkulutustaan kaltaistensa kotitalouksien kulutukseen.

 

Kulutuksen seurannan kiinnostus kasvaa sähkölaskun rinnalla

 

Porvoon Energian asiakaskunnasta vajaa 20 prosenttia käyttää Energiani-palvelua. Jo tutkimuksen alkumetreillä huomasimme näiden palveluun rekisteröityneiden eroavan merkittävästi palvelua käyttämättömistä asiakkaista. Laajan alkukyselymme vajaasta 1 300 vastaajasta hieman yli puolet oli rekisteröitynyt palveluun. Tämä kertoo energia-aiheista kiinnostuneimpien kotitalouksien vastanneen kyselyyn.

Kyselystä selviää mielenkiintoisia asioita, kuten se, että sähkönkulutuksen seurantapalvelun käytön taustalla on monia tekijöitä. Tärkeimmäksi motivaattoriksi osoittautuu kiinnostus omaan sähkönkulutukseen, joka motivoi noin kolmasosaa rekisteröitymään palvelun käyttäjiksi. Sähkönkulutuksen vähentäminen motivoi noin kuudesosaa. Sen sijaan suurimmaksi estäväksi tekijäksi Energiani-palveluun rekisteröitymättömät ilmaisevat tiedonpuutteen.

Kun tarkastelemme kotitalouskohtaisia ja asuntoon liittyviä tekijöitä, huomaamme muun muassa sähkölämmityksen, asunnon suuremman koon ja taloudellisten syiden sähkönkulutuksen vähentämisessä lisäävän Energiani-palvelun käyttäjäksi rekisteröitymistä. Kiinnostavaa on, että nuoremmat henkilöt ja miehet näyttävät käyttävän palvelua mieluimmin. Selvitellessämme mielipiteitä ja asenteita, havaitsimme monimutkaisen teknologian välttelyn sekä tietoturva-asioiden korkean arvostuksen vähentävän palveluun rekisteröitymistä. Sen sijaan ympäristöasiat eivät merkittävästi lisää tai vähennä palveluun liittymistä.

 

Miten saada kotitaloudet seuraamaan sähkönkulutustaan?

 

Kokeilumme tulosten mukaan sähkönkulutuksen seurantapalveluun rekisteröityneet reagoivat saamaansa informaatio-ohjaukseen paremmin. Tulosten valossa energia-asioista kiinnostuneimmat näyttävät siis olevan soveltuvampi kohderyhmä informaatio-ohjaukselle.

Energiani-palvelusta nousee esiin käyttöaktiivisuudeltaan varsin erilaisia käyttäjäryhmiä. Kokeilussa mukana olleet palveluun rekisteröityneet kotitaloudet vierailivat palvelussa keskimäärin joka toinen kuukausi – ahkerimmat jopa viikoittain. Kokeilua varten kehitettyä vertailutyökalua hyödynsi noin 60 prosenttia niistä kotitalouksista, joille tämä lisäpalvelu oli avoinna. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet käyttivät vertailutyökalua melko harvoin, vain muutaman kuukauden välein. Samalla kuitenkin havaitsemme käynneissä suurta vaihtelua: joukossa on runsaasti kotitalouksia, jotka käyttivät vertailutyökalua vain kerran, kun taas innokkaimmat jopa pari kertaa kuukaudessa.

Sähkönkulutuksen seurantapalvelujen käyttöön innostaminen on kokeilutulosten perusteella haasteellista muttei mahdotonta. Sähkölaskun osuus on tällä hetkellä suomalaiskotitalouksien käytettävissä olevista tuloista keskimäärin hyvin pieni, noin kaksi prosenttia. Uskomme, että laskun pienuus voi vaikuttaa ihmisten energia-asioista ja sähkönkulutuksesta kiinnostumiseen. Huomionarvoista kuitenkin on, että saimme kokeilussa houkuteltua joukon kotitalouksia rekisteröitymään Energiani-palveluun tarjoamalla monipuolista tietoa palvelusta ja sen käytöstä.

Mielestämme sähkönkulutuksen seurantaan kehitettyjen palveluiden tulee olla helppokäyttöisiä ja helposti saatavilla. Järkevästi toteutetut palvelualustat voivat tulevaisuudessa toimia kanavina laadukkaammalle sähkönkulutusta koskevalle neuvonnalle sekä uusille palveluille. Kyselyyn vastanneet toivovatkin muun muassa kehittyneempiä mobiilisovelluksia sekä tarkempia, jopa laitekohtaisia kulutustietoja. On mahdollista, että tulevaisuudessa kehittyneemmät palvelut kannustavat kotitalouksia seuraamaan aktiivisemmin sähkönkulutustaan.

Tutustu informaatio-ohjauskokeilun Uusiutuvan energian ajankohtaispäivässä 21.1.2020 esiteltyihin tuloksiin. Viimeistelty loppuraportti julkaistaan toukokuussa 2020.

Kirjoittajat:

Teemu Meriläinen
tutkija
teemu.merilainen(a)oulu.fi

 

 

Enni Ruokamo
tutkija, tutkijatohtori
enni.ruokamo(a)ymparisto.fi

 

 

BCDC Markkinat -tiimin Meriläinen ja Ruokamo työskentelevät Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Suomen ympäristökeskuksessa.

 

[1] VATT on avannut hyvin satunnaiskokeiluiden tärkeyttä tutkittaessa politiikkatoimien ja informaatio-ohjauksen vaikuttavuutta.