Suomen Lähienergialiitto ry on BCDC Energian strateginen kumppani ja blogaajamme vierailevat toistensa sivuilla.

Lähienergialiiton tavoitteena on tehdä uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja älykkäästä energian käytöstä Suomessa mahdollisimman vaivatonta, auttaa alan yrityksiä kannattavaan kasvuun ja hillitä ilmastonmuuutosta lisäämällä lähienergian käyttöä. 

Lähienergialiiton blogaaja, järjestöpäällikkö Tapio Tuomi kertoo tämänkertaisessa blogipostauksessaan pientuottajan elämästä kolmannelta vuodelta: aurinkosähkön pientuotannostaan sekä kokemuksiaan älykkään lämmityksen ohjausjärjestelmästä. BCDC Energia on julkaissut Lähienergialiitolta pientuottajan tarinaa myös ensimmäiseltä ja toiselta vuodelta.

Kolmas vuosi toden sanoo: Ghost in the Machine

Alunperin julkaistu 19.12.2017 Lähienergialiiton blogissa | Avainsanat: älykäs energia, älykäs lämmitys, aurinkosähkö, Ekosähkö, energiatehokkuus, hajautettu tuotanto, Hybridi järjestelmä, ilmalämpöpumppu, OptiWatti, pientuotanto, sähkön pientuotanto, Tapio Tuomi

BCDC Energia, vierailublogi, Tapio Tuomi, Lähienergialiitto, aurinkoenergia, tuulivoima, pientuottaja, älykäs energia, älykäs lämmitys, aurinkosähkö, ekosähkö, energiatehokkuus, hajautettu tuotanto, hybridijärjestelmä, ilmalämpöpumppu, OptiWatti, pientuotanto, sähkön pientuotanto

Olen sähkön pientuottaja ja energiajärjestelmän aktiivinen toimija ensimmäisessä polvessa. Olen aikaisemmin kertonut miksi tähän ryhdyin, miten ensimmäinen vuosi sujui ja mitä toisena vuotena tapahtui. Nyt on aika raportoida kolmannen vuoden kokemukset: kyllä älykkäässä lämmityksen ohjauksessa on järkeä ja sillä säästää sähköä – asumismukavuuden säilyessä hyvänä.

Toisen vuoden jälkeen yhteenveto oli “Ihmisen rajat tulivat vastaan, kone ottakoon ohjaat energiatehokkuuden parantamisessa“, joten keskityn kolmannen vuoden kokemuksissa vuosi sitten hankittuun älykkääseen lämmityksen ohjausjärjestelmään (OptiWatti). Aluksi tietenkin yhteenveto aurinkosähkön tuotannosta.

Aurinko paistoi tasaisesti

Vuoden aurinkosähkön tuotanto on pysynyt varsin tasaisena, joten vuositasolla tuotanto vaikuttaa aika ennustettavalta. Sijaintiin perustuva arvio tuotannosta on 3 730 kWh (lähde EU:n IET/PVGIS).

Tuohon verkkoon myydyn sähkön osuuteen on yhä huomautettavaa, ettei tunnin sisäinen netotus ole vieläkään toteutunut. Taistelu jatkukoon.

Ihmisen rajat tulivat vastaan, kone ottakoon ohjaat energiatehokkuuden parantamisessa

Näin sanoin edellisen vuoden kirjoituksessa. Lisäksi kirjoitus päättyi sanoihin “Usko on kova, aika näyttää“, joten nyt on aika analysoida vuoden kokemuksia. Analyysissä käytän sähkönkulutuksen toteutuneita lukuja vuodesta 2012, koska se on ensimmäinen kokonainen vuosi jolta sähköyhtiön verkkopalvelusta saa kulutustiedot. Vertailussa käytetään lämmitysenergiaa (käytetty arvoa 49% kokonaiskulutuksesta, ei sisällä lämmintä vettä. Lähde Kotitalouksien sähkönkäyttö 2011 – Tutkimusraportti 26.2.2013), joka on korjattu lämmitystarveluvun prosenttimuutoksella verrattuna vuoteen 2012. Vuoden 2017 lukuna on käytetty 12/2016-11/2017, jotta saan muihin vuosiin vertailukelpoisen luvun.

Heti alkuun on syytä päästä lukija jännityksestä ja paljastaa lämmitykseen käytetyt määrät. Kuten pylväistä näkyy, ilmalämpöpumpun hankinta elokuussa 2014 pudotti kulutusta. Kuten viime marraskuun lopussa asennettu OptiWatti.

Tässä samat luvut, toinen esitystapa. Vaikutukset näkyvät selkeämmin. Vuoden 2017 aikana lämmitykseen energiaa kului 2 328 kWh vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Prosentteina se on 15% vähemmän. On tunnustettava, että tuo on positiivinen yllätys. Aikaisempien vuosien energiatehokkuustoimien (lämpötilojen pudotus, ovien tiiviyden korjaus, ilmalämpöpumpun hankinta) jälkeen kuvittelin olevani lähes valmis. Niin vähän sitä tiesin.

Sähkön kokonaiskulutus vuodesta 2012 vuoteen 2017 on vähentynyt lähes 10 000 kWh. Pidän sitä aika hyvä suorituksena.


Vuoden aikana tuli käytettyä vaihteleva määrä aikaa tietojen seurantaan – ja hyvä niin

Meidän talossa on sähkölämmitys ja kaiken kaikkiaan 21 erillisellä termostaatilla ohjattavaa tilaa (arviolta 60% pinta-alasta kattolämmitys ja 40% lattialämmitys). Näistä tiloista 13:sta on OptiWatti käytössä ja sekä lämminvesivaraajaa että ilmalämpöpumppua ohjataan OptiWatilla. Loput 8 tilaa jätin ohjauksen ulkopuolelle pitkän harkinnan – ja taloudellisen järkevyyden arvioinnin – jälkeen. Minun hankkiessa OptiWatin sen hinnoittelu on per huone, joten mm. vaatehuoneisiin, jotka ovat lämpimien huoneiden keskellä, en katsonut aiheelliseksi hankkia OptiWatin huonekohtaista ohjausta ja seurantaa.

OptiWatin periaate on mahdollisuus ohjata huonekohtaisesti lämmitystä. Seurantatietoja saa huonekohtaisesti: huoneen lämpötilan, suhteellisen kosteusprosentin ja lämmitykseen käytetyn energiamäärän. Aluksi tietojen seuranta oli käyttöliittymän kokeilua, jonka yhteydessä huomasin että huonekohtaisten lämpötilojen säätöön oli käytettävä hieman aikaa. Sen jälkeen niihin ei ole juurikaan ole tarvetta palata. Mutta vuoden aikana onnistuin löytämään pari todellista helmeä, joista seuraavaksi tarkemmin.

Huoneen kosteusprosentin seuranta paljasti hajoneen ilmanvaihtokoneen moottorin

Alla kuva autotallin kosteusprosentista vuoden alusta. Nuo luvut vaikuttivat aika oudoilta – siis erittäin korkeilta. Ensiksi säädin huippuimuria kovemmalle: ei vaikutusta. Asiaa perusteellisimmin tutkittuani huomasin, että autotallin huippuimurista oli moottori hajonnut. Moottori vaihtoon ja kosteusprosentit asettuivat inhimilliselle tasolle.

Lämmitysenergian huonekohtaisella prosenttijakaumalla löysin suurimman sähkösyöpön

Oletko ajatellut, mikä huone tai tila vie eniten lämmitysenergiaa? Itse en oikeastaan, mutta aika nopeasti löytyi meidän sähkösyöppö: autotalli. Se on kahden auton autotalli, jossa sähkölämmitteinen lattialämmitys, johon oli säädetty +8 asteen lämpötila. Äkkiä huomasin, että tälle täytyy tehdä jotain, sillä se vei lähes puolet meidän lämmitysenergiasta. Vuoden ajalta tarkkaan ottaen 38%

Autotalli on erillinen rakennus, joten luonnollinen ratkaisu oli hankkia sinne ilmalämpöpumppu. Ja sellainen sinne asennettiin 14.12.2017, joten vuoden päästä pääsen analysoimaan sen vaikutukset sähkönkulutukseen.

Tiedon puute lisäsi tuskaa

Yksi asia jäi vuoden aikana vaivaamaan, johtuen mittaustiedon puutteista. Lämmivesivaraajan ohjauksella pyrin maksimoimaan aurinkosähkön omaa kulutusta niin, että kesäiltapäivisin 12-18 lämmitetään vettä ja aamupäivän 6-12 lämmitys on pois päältä. Käyttökokemus on, että lämmintä vettä riitti, mutta mittaustulosten puute estää tätä syvällisemmät analyysit.

Ilmeisesti vanha totuus pitää paikkansa: ruokahalu kasvaa syödessä. Ei energiatehokkuuden maksimointi tähän jää. Seuraava seurattava asia on tuon toisen ilmalämpöpumpun vaikutus. Ja kyllä lämpimän veden lämmitys aurinkolämmöllä ja vesitakalla kiinnostaa. Se vaatii myös lämminvesivaraajan uusimisen, joten aikataulu on vielä avoin. Mutta jos Länsimetrokin valmistui, niin kyllä tuokin.

Kirjoittaja:

Tapio Tuomi
järjestöpäällikkö
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

Tärkeät lisätiedot

Tämän jutun taustatiedot: kuluneiden vuosien sähkönkulutus ja oma sähköntuotanto.
Kirjoituksen otsikon on inspiroinut The Policen levy vuodelta 1981.

Edelliset kirjoitukset pientuottajan elämästä

Pientuottajan paluu: toinen vuosi sähkön pientuottajana
Ensimmäinen vuosi: Vuosi pientuottajan elämää: ostosähkön määrä väheni lähes 20%
Tarina tavallisen omakotiasujan vaiheista energian pientuottajaksi

Aiheeseen liittyviä artikkeleita