Finnet-liitto ry kuuluu BCDC Energian viidentoista yrityksen neuvoa-antavaan tiimiin, BCDC Advisory Boardiin.

Finnet-liitto on alueellisten tietoliikenneyhtiöiden edunvalvonta ja yhteistyöelin, johon kuuluu 23 jäsenyhtiötä tytär- ja osakkuusyhtiöineen. Finnet-liitto tukee jäsenyhtiöiden toimintaa, jotta ne voivat tarjota asiakkailleen edistyksellisiä tietotekniikan, tietoliikenteen sekä sähköisen viestinnän kokonaispalveluja. 

Finnet-liitto aloittaa uutena BCDC-blogivierailijana. Ensimmäisessä postauksessa liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen pohtii tulevaisuuden verkkoratkaisuja. Matilainen on ollut mukana ideoimassa BCDC Energian ensimmäistä innovaatiota energiasääennustetta.

Viestintäverkkojen edistäminen edellytys Suomen kansantalouden kasvulle

Alunperin julkaistu 30.8.2017 Finnet-liiton blogissa | Kirjoittaja: Jarmo Matilainen

Tulevaisuuden laajakaistaratkaisujen yksi merkittävimmistä vaatimuksista on langattomuus, joka mahdollistaa päätelaitteiden kytkemisen verkkoon mistä tahansa. Langattomuus voidaan toteuttaa joko matkaviestinverkon avulla, kiinteän verkon jatkona olevan WiFi:n tai laitteiden välisen verkon avulla.

Kun pohditaan tulevaisuuden verkkoratkaisua, mobiilin ja kiinteän verkon välisen debatin käyminen onkin turhaa. Merkittävin keskustelu tulee käydä siitä, millaisilla taajuuksilla voimme langattomuutta rakentaa ja miten varmistamme, että tukiasemille – sekä kotona, toimistossa että seinien ulkopuolella – on käytettävissä riittävästi kuituverkon kapasiteettia.

Suomen tulevaisuuden kannalta maassamme on todella hyvä lähtötilanne, sillä Suomessa on sekä valtakunnallisia että paikallisia toimijoita, jotka ovat jo rakentaneet ja rakentavat edelleen kuituverkkoa eri puolille maatamme. Verkon rakentamisen tarve jatkuu korkeana vielä lähivuosinakin tulevan 5G-vaatimusten sekä uusien, esimerkiksi liikkuvan kuvan käsittelyyn liittyvien palvelujen takia.

Palvelut avainasemassa laajakaistan kehittymisessä

LVM on kesällä asettanut tavoitteeksi sen, että Suomen tulee laatia uusi kunnianhimoinen ja teknologiariippumaton laajakaistastrategia, jossa yhteysnopeustavoitteen on oltava vähintään sama kuin EU:ssa. Tämä tarkoittaa 100 Mb/s laajakaistanopeutta kaikkiin koteihin ja 1 Gb/s julkisiin rakennuksiin sekä mahdollisuutta nostaa kotien kapasiteetti 1 Gb/s nopeuteen. Ajatus laajakaistatavoitteiden päivittämisestä on kannatettava, mutta onko tarkkojen määrällisten tavoitteiden asettaminen liian rajoittunut tapa ajatella asiaa? Palvelut ja niiden merkitys unohtuvat, ja keskustelussa ajaudutaan puhumaan teknologiasta sekä rahasta.

Jatkossa päätelaite voi olla auto, työkone tms. robotti, kannettava tai puettava teknologinen ratkaisu, huonekalu tai vaikka ihminen. Päätelaite ratkaisee sen, miten se kytkeytyy missäkin tilanteessa verkkoon – ei teknologia. Tulevaisuuden päätelaitteet kommunikoivat keskenään, ja jonkin päätelaitteen rooli on muodostaa yhteys tukiasemaan ja sitä kautta internetiin. Tukiasema tulee ennemmin tai myöhemmin olemaan kiinni kuituverkossa, joten kuitua pitää rakentaa vielä paljon, jotta alusta saadaan valmiiksi. 5G-palvelujen kannalta parasta on, jos tukiasema on lähellä kotia tai mielellään jopa sisällä.

Kansantalous on riippuvainen viestintäyhteyksistä

Raha on paljon teknologiaa keskeisempi teema laajakaistakeskustelussa. Suomalaiset operaattorit ovat investoineet kaupallisiin verkkoihin viime vuosina keskimäärin 600 miljoona euroa vuodessa. Operaattorit ja muut verkon rakentajat tulevat jatkossakin investoimaan useita satoja miljoonia vuosittain sekä mobiili- että kuituverkkoon.

Operaattoreiden rakentaman verkon päälle syntyy merkittävä joukko palveluita, joko yksityisiä tai julkisia. Vuonna 2025 mikään inhimillisen elämän alue ei voi enää tulla toimeen ilman toimivaa internetyhteyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa Suomen reilun 200 miljardin bruttokansantuotteesta on tuolloin yhä enenevässä määrin riippuvainen toimivista ja kaikkialla saatavissa olevista yhteyksistä. Onko merkitystä sillä, maksaako joka kodin kuiduttaminen yhden, kaksi tai kolme miljardia, jos näin varmistetaan kansantalouden kasvu ja yritysten kilpailukyky pitkälle tulevaisuuteen? Tätä taustaa vasten on tärkeää, että verkkojen mahdollisimman nopeaa rakentamista voidaan kaikin keinoin nyt edistää.

Strategian edistettävä asennemuutosta ja kannustettava investointeihin

Tulevassa laajakaistastrategiassa keskeisimmäksi tavoitteeksi pitää ottaa koko yhteiskunnan asenteen muuttaminen sellaiseksi, joka edistää digitaalisten palvelujen kehittymistä ja vilkastuttaa niiden kysyntää kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Palvelujen kysynnän kautta luodaan kysyntää myös nopeille yhteyksille. Erityisesti strategian pitäisi johtaa sääntelyn kehittymiseen investointeja kannustavaksi ja markkinakehitystä tukevaksi. Sääntelyssä taajuuksien käytön innovatiivinen edistäminen sekä kuiturakentamisen lupaviidakon keventäminen ovat keskeisiä kysymyksiä, joihin strategian pitäisi vaikuttaa.

Strategiassa pitää olla elementtejä yritysten, kotitalouksien sekä julkisen sektorin palvelujen uudistamiselle. Tällaiset tavoitteet johtavat yhä kasvavaan palvelujen kysyntään ja uusien toimintamallien syntymiseen, jolloin operaattorit ovat mahdollisesti valmiita investoimaan jopa enemmän kuin aikaisemmin. Tämä johtaa siihen, että voimme saavuttaa EU:n asettamat mega- ja giga-nopeustavoitteet jopa aikaisemmin kuin vuonna 2025.

Kirjoittaja:

Jarmo Matilainen
toimitusjohtaja
Finnet-liitto ry
p. 044 722 8210
jarmo.matilainen(at)finnet.fi

Aiheeseen liittyviä artikkeleita