Ilmastonmuutoksen pitkän ajan vaikutusten arvioinnin haasteellisuus liittyy ajan arvottamisen ongelmaan. Torjuntaan on tehtävä investointeja pikaisesti ja vaikutukset ilmenevät vasta kaukana tulevaisuudessa. Peruskysymys kiteytyy siihen, kuinka nykyinen sukupolvi arvottaa tulevien sukupolvien hyvinvointia. Ilmaston lämpenemisen torjunta voidaan nähdä myös vakuutuksena tulevien vahinkojen varalle. Vakuutuksia hankkiessamme paljastamme riskiasenteemme, mitä enemmän haluamme riskiä karttaa, sitä suurempaa vakuutusturvaa olemme valmiit hankkimaan. Tällöin myös turvaudumme tulevaisuuden vahingoilta ja siten pidämme aikaa arvossaan – katsomme tulevaisuuteen. Näin riskiasenteemme ja ajan arvostuksemme kietoutuvat yhteen.

bcdc energia, rauli svento, geenit, ilmastonmuutos

Minulla on ilo osallistua BCDC Energian lisäksi toisen laajan kansainvälisen konsortion –yhteiskuntatieteilijöiden Social Science Genetic Association Consortium (SSGAC, www.thessgac.org) – toimintaan. Konsortion tavoitteena on tutkia yhteiskuntatieteilijöitä kiinnostavien ilmiöiden eli fenotyyppien (phenotype) geneettisiä yhteyksiä laajoissa otoksissa.

Osallistuin konsortion perustavaan kokoukseen Bostonissa vuonna 2011 – ja olipahan kokous! Yksi riitaisimpia ja äänekkäimpiä tapaamisia, joissa olen ollut. Paikalla oli konsortion ydinkohorttien edustajia, joihin Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 lukeutuu, sekä lisäksi joukko lääketieteen genetiikkatutkijoita. Useat lääketieteen edustajat vastustivat kiivaasti tällaisen konsortion perustamista. Heidän argumenttinsa oli sinällään perusteltu, sillä geeneissä ilmenevä muuntelu näyttelee erittäin pientä osaa ilmiöissä, joissa ympäristön vaikutus on suuri. Heidän mukaansa vaikeasti ja usein epätäsmällisesti määrittyvien yhteiskunnallisten ilmiöiden yhteyden löytäminen tuohon pieneen vaihteluun johtaisi tästä syystä suurella todennäköisyydellä vääriin positiivisiin havaintoihin. Ja tämähän tietysti on aivan totta: väärien positiivisten yhteyksien välttämiseksi geenitutkimuksen tilastollisessa päättelyssä käytetään aivan toisen luokan sääntöjä kuin tavanomaisessa tilastollisessa päättelyssä. Niin kutsutun Bonferoni-korjauksen perusteella merkitsevyyden täytyy olla tavanomaisen p <0 .05 sijaan luokkaa p < 5*10-8!

Suurten otosten välttämättömyys   

Juuri tämän ongelman välttämiseksi konsortio perustettiin. Meillä yhteiskuntatieteidenkin edustajilla oli vahva oletus siitä, että vääriä positiivisia tulkintoja yksittäisten geenien vaikutuksista esiintyisi helposti pienissä otoksissa, ja niitä olikin todella löydetty. Mahdollisimman laajojen väestöotosten hankkiminen tutkimuksen piiriin on oikea tapa välttää väärien positiivisten tulosten hyväksymistä. Näin menetellen saadaan geeneissä olevaan vaihteluun lisää voimaa, ja tuloksista alkaa tulla uskottavampia. Laajoihin otoksiin päästään yhdistämällä useiden kohorttien aineistoja samojen fenotyyppien analysoinnin ääreen. SSGAC koostuu tällä hetkellä jo 100:sta kohortista eri puolilta maailmaa.

SSGAC on aiemmin selvittänyt laajoissa monikohorttisissa tutkimuksissa muun muassa koulumenestyksen ja hyvinvoinnin geneettistä yhteyttä. Koulumenestystä tutkittiin 126,559 ihmisen geneettisestä taustasta (Rietveld et al. Science 2013, 1467–1471). Yksikään yksittäinen geeni ei selitä koulumenestystä yläkouluasteelle asti. Menestys on selvästi monigeeninen ilmiö. Kaikkiaan geenivaihtelu selittää erittäin pienen osan tästä ilmiöstä. Tämä tutkimustulos tukee modernin pedagogisen tutkimuksen näkemystä ympäristötekijöiden keskeisestä roolista oppimisessa. Eli tapamme organisoida ja toteuttaa koulutusta on ratkaisevaa – ei oppilaiden geneettinen tausta. Hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään tutkimme puolestaan 298,420 ihmisen otoksella ja löysimme eräitä geenivariaatioita, joilla on yhteys näihin ilmiöihin. Ei kuitenkaan voida sanoa, että ihmiset syntyvät ”onnellisiksi”, vaan ympäristötekijät hallitsevat jälleen selvästi geenimuunnoksia ilmiön kokonaisuuden kannalta (Okbay et al. Nature Genetics 2016, 624–633).

Onko riskiasenteilla ja riskikäyttäytymisellä yhteys geneettiseen muunteluun

SSGAC-konsortion uusimmassa tutkimuksessa (Linnér et. al. Nature Genetics 2019) paneuduimme riskien maailmaan, ja onnistuimme tällä kertaa toteuttamaan samankaltaisia riskimittauksia jopa yli miljoonan ihmisen otoksella. Riskejä lähestyttiin yleisen riskinottohalukkuuden sekä riskikäyttäytymisen kuten tupakoinnin ja ylinopeudella ajamisen muodossa. Tulos vahvisti jälleen aiempia SSGAC:n tuloksia. Väestön piirissä ei löydy yhtään yksittäistä geeniä, jonka muunnoksilla olisi vaikuttava yhteys riski-ilmiöihin. Sen sijaan geenivariaatioiden monigeeninen indeksi selittää riskiasenteista noin kaksi prosenttia, eli geneettinen yhteys laajassa mielessä löytyy. Silti 98 prosenttia riskiasenteista selittyy jälleen muilla kuin geneettisen muuntelun yhteyksillä: ympäristön merkitys on aivan ratkaiseva.

Entä kuinka geenit liittyvät ilmastonmuutokseen?

Geenien kytköstä ilmastonmuutokseen emme suoranaisesti tietenkään tutkineet. Aikaulottuvuus on kuitenkin olennainen tekijä ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkittaessa ja pohdittaessa. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset tulevat näkyviin vasta seuraavien sukupolvien aikana ja se, miten nykyinen sukupolvi lämpenemisvaikutusten torjuntaan suhtautuu, riippuu oleellisesti siitä, kuinka arvotamme aikaa. Jos arvotamme tulevan ajan alhaalle eli aikapreferenssiasteemme on korkea, olemme ”kaikki mulle nyt heti” -ihmisiä, eikä meitä huominen juuri huoleta. Jos aikapreferenssiasteemme on todellakin korkea, olemme myös suurella todennäköisyydellä pikemminkin riskien rakastajia kuin niiden välttäjiä. Tämän myötä riskiasenteemme vaikuttavat myös siihen, miten suhtaudumme tulevaisuuteen. Alhaisen aikapreferenssiasteen omaava riskien välttäjä on halukkaampi investoimaan ilmastonmuutoksen torjuntaan kuin korkean aikapreferenssiasteen riskien rakastaja.

Kaikeksi onneksi SSGAC-tutkimuksemme siis osoittaa, että geneettisen vaihtelun yhteys siihen, miten suhtaudumme riskeihin ja välillisesti myöskin tulevaisuuteen, on valtaosin ympäristötekijöiden ja opitun käyttäytymisen tulosta. Nuorten vaatimuksilla nopeista toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi on siis mahdollisuus toteutua. Me itse voimme vapaasti päättää.

Kuva (ylh): rawpixel.com by Pexels; kirjoittajan kuva: Harri Tarvainen

Kirjoittaja:

rauli svento, bcdc energia, oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, oulu business school, oulun yliopisto, Oulu universityRauli Svento
BCDC Energian tutkimusjohtaja
BCDC Markkinat -tiimi
Oulun yliopisto
rauli.svento(a)oulu.fi

Postaus myös Oulun yliopiston BCDC Energiablogissa ->

 

Aiheeseen liittyviä artikkeleita