Ohjaako energiasääennuste tulevaisuudessa kodin ja kiinteistöjen tekniikkaa?

Jo nyt useissa kodeissa on kodinkoneita, joiden käyttöä voi ajastaa edullisemman sähkön ajalle esimerkiksi öisin tai spot-hintojen ollessa alhaisia keskipäivällä – kulutusta joustaen. Lähitulevaisuudessa automatiikka ja Internet of Things voivat tehdä säädöt valmiiksi asukkaiden puolesta. BCDC Energia -tutkimushankkeessa tarkastellaan, miten tarkat sääennusteet voidaan yhdistää aurinko- ja tuulienergiantuotantoon, ja millaisia markkinamekanismeja näihin voi yhdistää.

Useilla kesämökeillä on aurinkopaneeleita ja tuulimyllyjä, ja lomakaudella on mukava kokeilla elämää energiasään mukaan sähkönkulutusta joustaen. Hyvällä säällä kannattaa kuluttaa energiaa touhukkaasti ja täyttää akut pullolleen pilvisen ja tuulettoman päivän varalle. BCDC Energian tutkimusjohtaja Rauli Svento summaa, että energiasääennusteessa lasketun yhden täyden tuotantotunnin (2,5 kWh) aikana akkuun ladatulla energialla voi pitää kaikki valot päällä (20 led-lamppua) läpi illan, katsoa televisiota kolme tuntia, käyttää läppäriä tunnin ajan ja keittää kahvit – jääkaapin ollessa kaiken tuon ajan toiminnassa. Laskelma perustuu arvioon laitteiden tavanomaisesta sähkönkulutuksesta, joita löytyy esimerkkilistoina lukuisten sähköyhtiöiden verkkosivuilta (ks. esim. Helen ja Vattenfall).

(Kuva: Harri Tarvainen)

Energiasääennusteen tulevaisuuden visiossa jopa kodintekniikka voi tietää, milloin on tulossa tuulta tai paistetta – ja kertoo aurinkopaneelin tai tuulimyllyn omistajalle millä hetkellä eri laitteet, lämmitys tai jäähdytys kannattaa käynnistää. Ja vaikka taloudessa ei olisikaan omaa paneelia tai tuuliturbiinia, voi se silti olla kytkeytynyt aurinko- ja tuulienergiaan sähkösopimuksensa kautta, jolloin säätilalla on mahdollisesti yhteys sähkön hintaan.

Yksittäinen kotitalous on toimijana tärkeä. Suuri joukko koteja ja kiinteistöjä kuitenkin moninkertaistaa merkityksen koko vuoden jaksolla.

Tuuli- ja aurinkovoiman yhteydessä usein otsikoidaan ja lasketaan, kuinka paljon voi säästää aurinkopaneeleilla tai tuulimyllyillä. Usein ei kuitenkaan huomioida laajempaa kokonaisuutta, kuten erilaisten sopimusten ja pörssihintojen vaikutuksia tai vertailla muihin toimintatapoihin, mikä voi johtaa epärealistisuuteen. Tutkijoina pyrimme ottamaan huomioon kaiken ja tarkastelemme uusiutuvaan energian hyötyjä ja kuluja laajan energiamarkkinajärjestelmän osana. Haluamme, että lopputuloksena syntyvä markkinamekanismien malli on erittäin realistinen”, kertoo BCDC Markkinat -tiimin johtaja, Oulun yliopiston ja Suomen Ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Maria Kopsakangas-Savolainen. (Kuva: Oulun yliopisto)

Kopsakangas-Savolainen on alansa huippuasiantuntija, joka johtaa energiataloustieteen ryhmää ja useita tutkimushankkeita, on asiantuntijana Suomen ilmastopaneelissa ja pyörittää omakotitaloa.

Miten tutkimusprofessori pesee pyykkinsä?

Kovan asiantuntemuksensa ohella Kopsakangas-Savolaisella on taito kertoa energiamarkkinoiden murroksesta ja tulevaisuudesta alaa tuntemattomallekin ymmärrettävästi ja innostavasti. Energiamarkkinoiden toiminta tunkeutuu jokaisen ihmisen elämään, sillä nykyarki pyörii sähköllä. Kopsakangas-Savolaisella on arjessaan näppäriä ratkaisuja säästää sähkölaskussa.

Ajastan varaavaa sähkölämmitystä ja usein myös pyykkikoneen. Vilkaisen kännykässäni Fingridin ilmaisesta ja hyvin helposta appsista, minä tunteina sähkön spot-hinta on halvimmillaan. Sitten ajastan pyykkikoneen käynnistymään edulliselle tunnille, mutta kuitenkin niin, että pyykinpesun ajankohta palvelee muuta arkea ja aikatauluttamista”, professori vinkkaa.

Ihmisten asenteet muuttuvat pienin askelin. Voin saada yksilönä osana kokonaisuutta aikaan muutosta. Tulevaisuudessa myös kuluttajan rooli muuttuu aktiivisemmaksi energiamarkkinoilla. Kuluttajalla on mahdollisuus tavallaan hinnoitella omat kulutustapansa, eli myydä käyttäytymistään. Energiasääennuste tarjoaa tietoa sään tuottamasta energiasta, joka on kenen tahansa käytettävissä ja hyödynnettävissä jo nyt”, tutkimusprofessori summaa.