Energiatiedon lukutaito on erilaista eri ikäryhmissä, väitöstutkimus paljastaa

BCDC Energian tutkija Teija Keränen Oulun yliopistosta esittelee väitöstutkimuksessaan uuden käsitteen, energiatiedon lukutaidon. Keräsen tutkimuksesta ilmenee, että energiatiedon lukutaidossa on eroja eri ikäryhmissä ja erilaisista koulutustaustoista tulevilla ihmisillä. Esimerkiksi nuoremmilla ikäryhmillä korostuu energiatietämys sekä pääsy tietoon, kun taas vanhemmat ikäryhmät arvioivat osaavansa paremmin hyödyntää energiatietoa arjessa.

Ensiksi täytyy kuitenkin täsmentää, mitä kaikkea energiatiedolla tarkoitetaan.

”Energiatiedolla tarkoitan esimerkiksi kodin, liikenteen ja teollisuuden energiankäyttöä, sekä energiaan liittyviä määreitä ja käsitteitä”, Keränen sanoo.

”Energiatiedon lukutaitoon olen yhdistänyt informaatiotutkimuksesta tulevan informaatiolukutaidon käsitteen sekä monilla tieteenaloilla tutkitun energiatiedon käsitteen. Energiatiedon lukutaitoa tarkastelin arvojen, asenteiden, tietämyksen ja käyttäytymisen näkökulmista.”

Informaatiotutkimuksessa tietojen ja taitojen lisäksi olennaista on tiedon prosessointi, johon kuuluu tiedontarpeen tunnistaminen, monipuoliset tiedonhankintataidot ja tiedonlähteiden kriittinen arviointi tiedon hyödyntämiseksi arjessa.

Keräsen tekemään kyselytutkimukseen vastasi noin 1800 ihmistä. Suurin osa eli noin 1400 heistä oli Oulun yliopiston opiskelijoita. Suomalaisilta kotitalouksilta saatiin reilut 300 vastausta ja ilmastotyön edelläkävijäkunnan Iin asukkailta 92 vastausta.

Teknisten alojen osaajat varmempia tietotasostaan

Kyselyssä oli mukana tietotesti, joka testasi vastaajan tietämystä energiaan liittyvistä asioista. Tietotestissä kysyttiin, millä energiantuotantomuodolla Suomessa tuotetaan eniten energiaa, mitä uusiutuvalla energialla tarkoitetaan ja millä mittayksiköllä sähkölaskussa mitataan energiankulutusta.

”Koulutusala korostuu energiatietämyksessä ja tietoon pääsyssä”, Keränen sanoo. ”Teknisillä aloilla opiskelevat tai työskentelevät vastaajat arvioivat tietotasonsa korkeammaksi kuin esimerkiksi humanististen tieteiden opiskelijat.”

Energia-asioita ei voi käsitellä ilman viittausta ilmastonmuutokseen. Keränen selvitti kyselyssä vastaajien asenteita energian tuottamiseen fossiilisilla polttoaineilla sekä energiatuotannon vaikutuksia ilmastonmuutokseen.

”Naisten asenteet energia-asioihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat positiivisemmat kuin miesten”, Keränen toteaa.

Iin kunnan edelläkävijyys hiilineutraalisuuteen pyrkimisessä ei näy kotitalouksien energiatiedon lukutaidossa, kun sitä verrataan koko maasta saatuihin vastauksiin.

Oma, koettu osaaminen energiatiedossa vaihtelee myös sukupuolen mukaan. Miehet ovat naisia itsevarmempia energiatiedon löytämisessä ja arvioinnissa.

”Tulokset osoittavat, että informaatiolukutaidon aihe- ja tilannesidonnaisessa tarkastelussa on tutkittava myös arvoja, asenteita ja käyttäytymistä”, Teija Keränen sanoo.

FM Teija Keränen väitteli Oulun yliopiston Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimusyksiköstä 11.9.2021. Vastaväittäjänä toimi professori Peter Bath Sheffieldin yliopistosta ja kustoksena professori Maija-Leena Huotari Oulun yliopistosta. Väitöskirja Everyday energy information literacy: defining the concept and studying it empirically in Finland on ladattavissa osoitteesta http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-3020-7