Vuorovaikutus synnyttää innovaatioita
Energiasääennuste
–
BCDC:n joulukuun Kick-Off -tilaisuuden illallisella Maikkulan Kartanossa syntyi eräässä pienemmässä ryhmässä mielenkiintoinen keskustelu. Keskustelu lähti liikkeelle sääennusteiden käytöstä ja merkityksestä uusiutuvien energialähteiden käytön yleistyessä. Aikansa lainehdittuaan keskustelu päätyi siihen, että joku – taisi olla Finnet-liiton Jarmo Matilainen – lausui pysähdyttävän ajatuksen: ”Eikö olisi mahdollista muodostaa sääennustetta vastaava energiasääennuste, jossa sääennusteen tuulen voimakkuuteen ja auringon säteilyyn liittyvät ennusteet muunnettaisiin energiayksiköiksi”? Ajatus sai heti laajaa kannatusta ja hyväksyntää.
–
–
Tästä sitten lähti energiasääennusteen kehittäminen, ja ennuste julkaistaan nyt verkkosivullamme. Mallin kehittäminen on vaatinut paljon työtä, jota Ilmatieteen laitoksen Sami Niemelä, Anders Lindfors, Helsingin yliopiston Otto Waltari sekä Laboratorio Uleåborgin Markku Jurva ovat ansiokkaasti tehneet. Oma roolinsa on myös Oulun yliopiston Chao Dingin pro gradu -tutkielmalla, jossa Chao arvioi koko Suomen aurinkovoimapotentiaalia ja muun muassa etsi eri alueille optimaalisia paneeleiden suuntauksia ja kallistuksia. Chao osoittaa, että Suomen aurinkovoimapotentiaali on itse asiassa Pohjois-Saksan luokkaa. Paneeleiden todellisen ulostulotehon kanssa on myös tehty tutkimusta, josta Anders on jo aiemmin raportoinut blogissaan verkkosivuillamme.
–
Yhtä kaikki monet kysymykset on nyt ratkottu ja ennuste toimii. Tietysti se on vielä karkea ja siihen liittyvä tarkempi kuvaus kannattaa lukea ennuste-ruudun Info-valikosta tai ennusteen selitys-ruudun linkistä. Ennustetta voi käyttää oman pientuotannon ja kulutuksen arviointiin vaikkapa niin, että ennusteen osoittaessa seuraavalle 24 tunnille vähäistä uusiutuvaa tuotantoa, kannattaa 12 voltin järjestelmissä vähentää kulutusta suunnitellusti. Silloin akku ei pääse tyhjenemään. Vastaavasti energiasään ennustaessa voimakasta tuotantoa, kannattaa akku ladata pulleaksi. Vaihtovirtaan muuntajan avulla kytketyissä järjestelmissä on mahdollista suunnitella tuntikohtaista kulutusta ennusteen näyttämän jakauman perusteella. Vierailemalla esimerkiksi useammalla valikon tarjoamalla tuulivoimapaikkakunnalla, voi ennusteen avulla arvioida uusiutuvan tuotannon määrää seuraavan tarjontaikkunan aikana. Tämä tulee heijastumaan järjestelmätason hintaan, joka puolestaan voi vaikuttaa omaan käyttäytymiseen.
–
Mutta todellakin ennuste on vielä karkea ja BCDC-hankkeen yksi keskeinen päämäärä on kehittää näiden ennusteiden tarkkuutta. Tämä tullaan tekemään yhdistämällä sääennustemalleihin nykyistä tarkempaa alkutietoa, jota toivotaan saatavan erilaisten automaatioon liittyvien antureiden avulla hyvinkin paikkakohtaisesti. Ennusteissa tullaan hyödyntämään myös erityisesti Pohjoisnavan yli kiertävien satelliittien antamaa tietoa. Lisäksi tutkimme mahdollisuutta yhdistää fyysistä ja tilastollista säämallintamista.
-Tutkimusjohtaja Rauli Svento 17.5.2016