Vierailublogi: Älykäs liikkuminen on merkittävä päästöjen vähentäjä
Kirjoittaja Tapio Tuomi, Lähienergialiitto BCDC Energy
Suomen Lähienergialiitto ry on BCDC Energian strateginen kumppani ja blogaajamme vierailevat toistensa sivuilla.
Lähienergialiiton tavoitteena on tehdä uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja älykkäästä energian käytöstä Suomessa mahdollisimman vaivatonta, auttaa alan yrityksiä kannattavaan kasvuun ja hillitä ilmastonmuuutosta lisäämällä lähienergian käyttöä.
Lähienergialiiton blogaaja, järjestöpäällikkö Tapio Tuomi kirjoittaa tämänkertaisessa vierailupostauksessa älykkäästä liikkumisesta. Tuomi kertoo liikennepäästöjen nykyisistä määristä, päästöjen vähentämisen kansallisista ja kansainvälisistä tavoitteista sekä liikenteen päästövähennyksien käytännön keinoista. Aihe on erittäin ajankohtainen. Myös BCDC:n Maria Kopsakangas-Savolainen, Marita Laukkanen ja Teemu Meriläinen ovat vastikään selvittäneet aihetta sähköautoistumisen edistämisen osalta – sähköautoilun sähkömarkkina-ajurien ja hajautetun varastoinnin sekä sähköautoitumisen ohjauskeinojen näkökulmista.
Vierailublogi: Älykäs liikkuminen on merkittävä päästöjen vähentäjä
Alunperin julkaistu 6.7.2018 Lähienergialiiton sivuilla | Avainsanat: liikenne, älykäs liikkuminen, kasvihuonepäästöt, biopolttoaineet, uusiutuvat energialähteet, energiatehokkuus, Tapio Tuomi
Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 % näistä päästöistä syntyy tieliikenteessä. Suomen tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Vuodesta 2005 vuoteen 2015 päästöt vähenivät vasta 14 %, joten lähivuosina tarvitaan paljon tekemistä.
Lähde: Tilastokeskus, Suomen kasvihuonepäästöt 1990-2017
Liikenne on erittäin merkittävä päästölähde ja päästöjen vähentämiseen Suomi ja EU ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita
Lähde: Tilastokeskus, Suomen kasvihuonepäästöt 1990-2017
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean Energia- ja ilmastotiekartta 2050 määrittää Suomen tavoitteeksi ilmastonmuutoksen hillinnässä “Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Tavoitteen saavuttaminen on mahdollista mutta haastavaa. Haaste on suuri erityisesti energia-alalle, sillä Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 % syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta, kun siihen lasketaan mukaan liikenteen käyttämä energia.”
Energia- ja ilmastostrategiassa asetetaan Suomen tavoitteeksi vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen osalta tavoitteiksi on asetettu mm. biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.
Suomen Ilmastopaneelin raportissa todetaan “Liikenteen osuus päästöistä on kasvanut viime vuosina teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen pienentyessä. Näin ollen liikenteen päästöjen kehitys korostuu arvioitaessa Suomen mahdollisuuksia saavuttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet.”
Lähde: Tilastokeskus, Suomen kasvihuonepäästöt 1990-2017
Tällä hetkellä EU:n voimassa olevat päästötavoitteet vuodelle 2030 (vuodelta 2014) ovat:
- vähintään 40% leikkaus kasvihuonepäästöistä verrattuna vuoden 1990 tasoon
– Liikenteessä, maataloudessa, rakennusalalla ja jätehuollossa päästöjä pyritään vuoteen 2030 mennessä vähentämään 30 prosenttia vuoteen 2005 nähden. Nämä alat tuottavat valtaosan EU:n kasvihuonekaasupäästöistä (noin 60 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä vuonna 2014). - vähintään 27% energiasta tulee uusiutuvista energialähteistä
– EU:n uusiutuvan energian velvoite liikennesektorille on 10 prosenttia, mutta Suomi on kansallisesti päättänyt korkeammasta 20 prosentin tavoitteesta vuodelle 2020. Maantieliikenteen polttonesteiden myyjille on asetettu biopolttoaineiden jakeluvelvoite, joka varmistaa tavoitteen täyttymisen. 10 prosentin tavoite saavutettiin 2014. - vähintään 27% parannus energiatehokkuudessa
HUOM! EU:n puhtaan energian paketti on parhaillaan (kesä 2018) hyväksymiskierroksella. Kun kokonaisuus on hyväksytty, päivitetään EU:n tavoitteet sen mukaisesti.
Liikenteen päästövähennyksiin on monta tehokasta keinoa – joita kaikkia on käytettävä
Hyvä esimerkki tarvittavasta lähestymistavasta on Raimo Lovion kirjoitus Todellisuudessa tullaan tarvitsemaan aivan kaikkia keinoja ja siksi kannattaisi keskittyä kunkin vaihtoehdon konkreettiseen kehittämiseen keskinäisen kiistelyn sijasta.
Energia- ja ilmastostrategiassa päästövähennystoimet jaetaan kolmeen kategoriaan:
- Liikennejärjestelmätason muutokset. Toimenpiteitä ovat mm. kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä huolehtiminen erityisesti kaupunkiseuduilla. “Liikenne palveluna”. Liikennekaari -lainsäädännön uudistus.
- Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen. Toimenpiteitä ovat mm. vaikutetaan EU:n autovalmistajia koskevan lainsäädännön valmisteluun niin, että uusien henkilö- ja pakettiautojen ominaiskulutus ja -päästöt laskevat noin 30 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030. Osallistutaan raskaan kaluston vastaavien raja-arvojen valmisteluun ja käyttöönottoon EU:ssa. Nopeutetaan autokannan uusiutumista Suomessa huomattavasti.
- Uusiutuvien polttoaineiden lisääntynyt käyttö. Toimenpiteitä ovat mm. Liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Uusien polttoaineiden (kuten kaasu ja vety) jakeluasemaverkosto sekä sähköautojen vaatima latauspisteverkko rakennetaan Suomeen pääsääntöisesti markkinaehtoisesti. Lisäksi arvioidaan kustannustehokkaita keinoja edistää sähköautojen latausverkon ja kaasuautojen tankkausverkon laajentamista huomioon ottaen asiaa pohtineen jakeluinfratyöryhmän suositukset.
Näihin toimenpiteisiin liittyy seuraavat tuki-instrumentit: Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta, sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön jakeluverkoston tukiohjelma, Avustus asunto-osakeyhtiöille sähköajoneuvojen latausinfran parantamiseen. Lisäksi EU:n asettamat määräykset autonvalmistajille pienentävät autokannan CO2-päästöjä.
Trafin vuoden 2017 lopulla teettämän kyselytutkimuksen mukaan “Enemmistö kansalaisista pitää tärkeänä fossiilisten käyttövoimien korvaamista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla liikenteessä”.
Maaliskuun 2018 lopulla käytössä olevien henkilöautojen käyttövoimat jakautuivat seuraavasti:
lähde Trafi tilastotietokanta, tiedot haettu 9.7.2018
Kuten luvuista näkyy, henkilöautojen osalta päästöistä puhdistettavaa potentiaalia on paljon. Ensirekisteröinneissä näkyy hieman valoa:
lähde Trafi tilastotietokanta, tiedot haettu 9.7.2018
Näiltä sivuilta löydät lisätietoja liikkumisen puhtaista vaihtoehdoista
Sähköautot Kaasuautot Etanoliautot
(sisältö ei vielä valmis)
Lisätietoja ja lähteet
Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 4/2017 23.01.2017
Energia- ja ilmastotiekartta 2050. Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö 16. päivänä lokakuuta 2014.
Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 – Kohti ilmastoviisasta arkea (KAISU), Ympäristöministeriön raportteja 21/2017
Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 – politiikkatoimenpiteiden tarkastelu Suomen ilmastopaneeli Raportti 2/2017
Trafin Ole edelläkävijä -sivut
Kirjoittaja:
Tapio Tuomi
järjestöpäällikkö
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(a)lahienergia.org